1860 – Lyhyt nousukausi ennen loppumistaJulin kuoli maaliskuussa 1853, ja seuraavat kolmetoista vuotta hänen ruukkejaan hoiti holhoojahallitus. Kun perinnönjako tehtiin 1866, sai Antskogin - Fiskarsin, Kärkelän ja Orijärven ohella - Julinin vanhin poika Emil Lindsay von Julin. Tällöin oli Antskogin vanhentuneessa, 1802 uudelleen rakennetussa kupariruukissa 18 survinta ja kuusi tärypöytää. Ruukki työllisti 8-13 työntekijää.Vielä 1860-luvulla oli kuparin tuotannossa lyhyt nousukausi ja Antskogin kuparihytti rakennettiin uudelleen 1868-69. Vanha rouhinvasara korvattiin nyt turbiinin käyttämällä rouhinkoneella (nk. Blaken pienentäjä). Uudessa lautaisessa kuparihytissä oli 20 survinta ja entiseen tapaan kuusi tärypöytää. Jo uutenakin vanhentunut laitos pystyi vuodessa rikastamaan 20 000 kippuntaa kuparimalmia. Ajoittain Antskogissa rikastettiin myös sinkki- ja lyijymalmeja. Kuparilaitoksen toiminta loppui 1880. Jo 1875 E.L. von Julin oli joutunut luovuttamaan tehtaansa velkojilleen, mutta hän sai johtavan aseman 1883 perustetussa Fiskars Aktiebolaget -yhtiössä. Vielä 1900-luvun alussa oli toimintansa lopettanut kuparihyttirakennus pystyssä.
|
Ruukin historia
